Sorruin hankkimaan loppukesästä ensimmäiset ryhmäruusuni. Myönnän, että nimi vetosi kukinnan ohella, onhan Astrid Lindgren kaikkien aikojen lastenkirjailija ja monen huikean sankarin ja sankarittaren äiti. Minusta ei vain ole turhan herkkien ja vaativien kasvien paapojaksi ja kirvojen ruiskuttelijaksi, joten katsotaan, upotinko rahani kankkulan kaivoon ostaessani näitä kaunokaisia heti kolmin kappalein. Ruusut kasvavat nyt kasvihuoneen lämpöistä kylkeä vasten syvään istutettuina kera mirrinminttujen. Sen verran kuitenkin pelaan varman päälle, että heitän havuja Astridien ylle, jahka maa routaantuu. Katsotaan, mitä ensi keväänä tapahtuu.