↧
PUUTARHURIN JUHANNUS
↧
PAKERRUSTA
Perinteiset keltapäivänliljat Hemerocallis lilio-asphodelus kukkivat ja tuoksuvat ihanasti.
Tämän illan olen pakertanut metsäpuutarhassa, joka on jäänyt vähälle huomiolle takapihan uusien aluevaltausten vuoksi. Onneksi metsäpuutarhan kasvit ovat jo pääasiallisesti hyvässä kasvuvauhdissa, kitkettävää löytyy ainoastaan muutamista aukkopaikoista. Polkuja sen sijaan saisi olla harjaamassa koko ajan, kun aina jokin puu varistaa. Suurimmat työt alkavat olla tehtynä tulevaa sunnuntaita ajatellen. Tänä keväänä olen tehnyt puutarhassa ehkä ennätyksellisen paljon työtä ja viikonlopun jälkeen taidankin keskittyä hetkeksi muihin mukaviin asioihin. Syksyä kohti mentäessä uusi puutarhainnostus iskee joka tapauksessa ja ainakin alennusmyyntien aikaan on oltava asialla, jotta saan uusille istutusalueille täytettä. Tuntuu, että olen nytkin ostellut jo vaikka mitä, mutta eiväthän pienet taimenalut isolla multa-alueella näytä vielä miltään. Onneksi on jo perennoja, joita voi surutta jakaa osiin, tänäänkin sain kolme uutta kuunliljaa laittamalla isot kasvustot puoliksi.
↧
↧
EHKÄ ENSI VUONNA SITTEN TAAS...
Aamupäivän kauhunkankeus hälveni samantien, kun ensimmäiset puutarhavieraat saapuivat paikalle. Ihania kohtaamisia ja keskusteluja puutarhanhoidosta tuttujen ja suurimmaksi osaksi tuntemattomien ihmisten kanssa. Moni ennestään tuntematon kertoi seuraavansa blogiani, mikä sekin oli hurjan hauska kuulla.
Keskeneräisyys ei tuntunut haittaavan ketään paitsi minua ja oli kiva kun ihmiset kyselivät rohkeasti. Seulanpääkiveykset kiinnostivat eniten ja kasveista ainakin hopeamaruna, tuoksumatara, tummakurjenpolvi, seppelvarpu, tarha-ajuruoho, ahomansikka, kellokärhö, valkoinen särkynytsydän sekä tontin vanha kataja saivat osakseen huomiota. Parasta antia oli kuulla, että ihmiset lähtiessään sanoivat saaneensa ideoita omiin puutarhoihinsa, sehän on koko homman idea! Kaiken kaikkiaan kävijoitä oli noin 70 ja tämän kokemuksen turvin uskaltaudun mukaan vastaisuudessakin. Tulevina vuosina toivottavasti aika ja voimavarat riittävät myös pienimuotoiseen taimimyyntiin, puutarha-aiheiseen kirppariin ja kahvitarjoiluun. Suuret kiitokset kaikille vierailijoille!
Nyt on hartaudella odotettu kesäloma alkanut. Lupasin pitää lomaa puutarhanhoidostakin, katsotaan onnistuuko. Luultavasti joku bongaa minut jo lähipäivinä jostain pusikosta tai taimiostoksilta...
↧
TÄÄLLÄ SATAA VIHDOINKIN!
Tiedän että monin paikoin on kärsitty vesisateista, mutta täällä Pohjanmaan rannikolla on ollut keväästä saakka niin kuivaa, että se on vaikuttanut kasvuun. Siksi tämänpäiväinen tauoton vesisade on suuri ilonaihe.
Köynnöshortensia kukkii ensimmäistä kertaa ja nauttii vesisateesta.
Pioneista ainoastaan 'Bowl of Beauty' ehti kukkimaan sunnuntain Avoimiin puutarhoihin. Nyt kukassa on myös kaunis ja yksinkertainen 'Krinkled White'.
Viime kesäinen unohdus toi hauskan yllätyksen. Keräämäni pioniunikkojen siemenkodat unohtuivat seinänvieruspenkille ja siemenet olivat ehtineet varista maahan ennen talteen korjaamista. Nyt sadevesiammeen vieressä kasvaa pieni pioniunikkoniitty.
'Sarah Bernhardt' on uhkeudessaan puutarhan kiistaton kuningatar.
Tarhasormustinkukka 'Mertonensis' on erityisen voimakaskasvuinen ja rehevä ja kukinnot ovat jännän värisiä ja karvaisia. Sade jatkuu aamuun saakka ja sen jälkeen on luvassa lämpöä. Olen vieläkin innoissani sunnuntain Avoimista puutarhoista ja kaikista mukavista kohtaamisista vierailijoiden kanssa. En voi olla ajattelematta tulevaa ja sitä, miten oman puutarhan elämyksellisyyttä voisi lisätä. Olen iloinen, että päivä kannusti itseäni ahkeroimaan koko kevään ja nyt voin olla tyytyväinen aikaansaannoksiin. Lisäksi sain uutta näkökulmaa puutarhaani vierailijoiden kautta, kun sain huomata, mitkä asiat kiinnittivät huomiota. Toivon, että mahdollisimman moni uskaltautuisi tulevaisuudessa avaamaan puutarhansa portit vierailijoille. Puutarhaharrastus jos mikä on jakamista. Toisten puutarhoista saa aina jotain kotiinviemistä uusien ideoiden ja joskus jopa jakotaimien muodossa!
↧
VIIKOSSA VILLIINTYNYT
Viikon poissaolon jälkeen omaan puutarhaan on jännittävä palata. Tunnelma on villimpi kuin lähtiessä ja sieltä täältä pilkistää yllätyksiä. Pilariruusu 'John Cabot' kukkii ja villiviini tursuaa kaaressa.
Kellokärhö on myös kukassa ja sen sininen sävy näyttää raikkaalta punatähtiputken vieressä.
Pionien hengästyttävä kukinta on lähes menetetty viikon aikana mutta sormustinkukat ovat nousseet korkeuksiin ja näyttävät edelleen upeilta. Nyt on mentävä kastelemaan, kuivuus piinaa taas.
Kellokärhö on myös kukassa ja sen sininen sävy näyttää raikkaalta punatähtiputken vieressä.
Pionien hengästyttävä kukinta on lähes menetetty viikon aikana mutta sormustinkukat ovat nousseet korkeuksiin ja näyttävät edelleen upeilta. Nyt on mentävä kastelemaan, kuivuus piinaa taas.
↧
↧
LAISKAN PUUTARHURIN PALUU
En tiedä onko kukaan kaivannut, mutta näemmä blogistakin on tarpeen ottaa välillä lomaa. Olen kyllä säännöllisesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta en ole jaksanut edes kommentteja jättää saatikka päivittää omaani. Helteinen keskikesä loi puutarhalle aivan omanlaisensa olosuhteet ja tarhurikin vaipui laiskotteluun ja elämän pikku nautintoihin. Puutarha on ollut siis aivan oman onnensa nojassa pakollisia kasteluita lukuun ottamatta. Nyt kun arki on alkanut, olen taas innostunut työpäivien jälkeen kitkemään ja siistimään ränsistynyttä puutarhaa. Samalla tuulettuu työpäivän aikana kangistunut kroppa ja mieli. Yläkuvan pioniunikot kukkivat tänäkin vuonna upeasti ja nyt siemenkodat pullistelevat jo uudesta kasvukaudesta haaveillen. Eilen tein kaksi kukkasipulitilausta, Kauppilaan ja Korpikankaalle. Suureksi harmikseni Villiniityn verkkokauppa lopetti, mutta löysin minä muutamia narsissi-ihanuuksia näistä kahdestakin. Uusi kasvukausi on siis itsellänikin jo mielessä. Syksyn tullen löydän aina puutarhan ihanuuden uudelleen, joten blogikin varmasti taas päivittyy. Jotain istutettavaa olisi odottamassa ja ehkä taimialestakin löytyy vielä mukavia yllätyksiä. Yksi toistasataakiloinen romuaarreyllätys on myös odottamassa hakemista, kuulette pian!
↧
MAAHUMALAVINKKI
Jossain vaiheessa kesää hoksasin kokeilla maahumalaa ruukuissa. Maassa kasvaessaan maahumala muodostuu äkkiä riesaksi, mutta olen onnistunut rajaamaan kasvuston metsäpuutarhan reunaan. Kaivoin maasta muutamia versoja ja istutin astioihin. Kasvustot villiintyivät viikossa ja laatumullassa lehdistä muodostui suuria ja mehevän vihreitä. Luulen, että tulevina kesinä muutoinkin harvat kesäkukkaistutukset korvautuvat ryöppyävillä maahumalaputouksilla. Ilmaista ja omaan silmääni viehkoa. Siirikin esittäytyy pitkästä aikaa, viehkona myös.
↧
LÄSSÄHTÄNYT TUNNELMA
Puutarhan lässähtänyt tunnelma vähän masentaa ja itsensä pitää melkein pakottaa siistimis- ja perkuupuuhiin. Olisi ollut fiksua leikellä ylikukkineet varret jo aikaisemmin. Mutta kun on napsinut pystyyn kuivuneet törröttäjät, puutarhan yleisilme siistiytyy niin, että tulee työnsä jäljestä ihan iloiseksi. Nämä rantavehnän tähkät ovat kyllä kuivuneet kauniisti.
Onneksi jotain kauniin vihreää ja kukkivaakin löytyy edelleen, esimerkiksi lumikärhö on juuri nyt kauneimmillaan.
Kasvihuoneessa chilit kypsyvät, tämä palko lensi juuri kattilaan gulassikeittoa maustamaan.
Rypälesatoakin tulee useamman tertun verran, joten ei ne asiat niin huonosti olekaan.
Lisäksi hämärtyvissä illoissa on tunnelmaa, josta tulee haaveiltua pitkin vuotta. Huomenna on sadepäivä ja hyvä niin. Kosteus on tervetullutta, tykkään möyriä kosteassa mullassa!
↧
'PUUTARHA-ANTIIKKIA'
Kyllähän metsäpuutarhaan yksi vanha puuhella mahtuu! Saimme ihan juuri tämän läjän tuupattua pyramidirakentajien tyyliin omalle paikalleen ja tästähän sitä ei liikuta enää mikään. Hieman minä välillä ihmettelen, miten tuo Ukko-Kulta viitsii hikoilla näiden kotkotusten vuoksi. Mutta kun tämä hella vähän kuin käveli tielleni, oli se pakko kotiuttaa kun näin sieluni silmin luukusta tursuavat mehitähdet ja kannen, johon voi tehdä kivoja asetelmia. Että tämmöistä 'puutarha-antiikkia'.
↧
↧
PUNERRUSTA JA TAIMIALEHUUMAA
Punaisen sävyt ovat juuri nyt parasta sateen virkistäneet vihreän joukossa. Etelänruusuruoho on kukkinut kasvihuoneen kulmalla jo toista kuukautta. Tämä on varmasti yksi lempiperennoistani.
Tarhapäivänlilja 'Pardon Me' on myös tämän hetken kukkijoista kauneimpia. Siirsin taimet väljempään tilaan sammakkolammen reunoille. Sammakkolampeen on muuten muuttanut sammakko! Kitkiessäni eilen lammen ympäristöä sain kunnian tutustua tyyppiin ja voi että kun tulin hänestä iloiseksi!
Ruusutarhan kaariportissa kukkii kanadalainen pilariruusu 'John Cabot'. Kesällä löysin myös vaaleanpunaisen 'John Davis'n, joka pääsi kasvihuoneelle vievän kaariportin kupeeseen.
Ruusutarhan kaariportissa kukkii kanadalainen pilariruusu 'John Cabot'. Kesällä löysin myös vaaleanpunaisen 'John Davis'n, joka pääsi kasvihuoneelle vievän kaariportin kupeeseen.
Keväällä istuttamani tarhaviinikärhö 'Mme Julia Correvon' kiipeilee harjaterästukea vasten ja kukkii kiitollisena.
Samaten kukkii loistokärhö 'Rouge Cardinal', jonka luulin jo kuolleen. Viikonloppu on ollut taimiostosten aikaa. Neljänkymmenen prosentin alesta tehtyjä löytöjä ovat kymmenen purppurakeijunkukkaa, neljä japaninsaraa, ranskanruusu 'Rosa Mundi', kääpiöserbiankuusi ja yksirunkoinen helmipihjala. Osan ehdin jo istuttaa, täytyy toivoa, että ehdin huomenna töiden jälkeen jatkaa. Taas iltasella tuli mieleen, että tarhavarjohiippakin olisi pitänyt sieltä pelastaa ja ehkä toinen kääpiöserbiankuusi ja sitten noita uusia purppurakeijunkukka-ihastuksia tarvitsisin vielä vähän lisää...
↧
SYKSYYN KÄÄNTYVÄN PUUTARHAN IHANUUS
'Grandiflora' syyshortensiat kukkivat etupihalla...
ja pallohortensia 'Annabelle' muun muassa Nöyryyden nurkkauksessa. Punalehtiset kasvit, kuten kuvan japaninverivaahtera, ovat parhaimmillaan syksyisessä puutarhassa.
Sirolehtinen ja valkoisia marjoja tekevä helmipihlaja löysi paikkansa metsäpuutarhan reunalta. Leikkasin heti alimpia oksia pois, jotta puusta muodostuisi kaunismuotoinen.
Etualan kuunliljat jaoin niin, että sain kiviympyrään yhtenäisen reunuksen. Vastahankitut japaninsarat pääsivät myös rajaamaan metsäpuutarhaa nurmialueesta eli ehdin tänäänkin istutuspuuhiin. Tein tänään myös ensimmäiset sipulikukkaostokset (ai niin, olenhan tehnyt myös jo ne pari tilausta...), kun ostin luottopuodista luottosipuleita eli 'Purple Sensation' ukkolaukkaa. Lisäksi päätin oikeaoppisesti hankkia ja istuttaa ajoissa myös lumikellon sipulit, joskos onnistuisin niiden kanssa tänä vuonna. Lepotuolin taustalla oleva kivi on verhoutunut nyt täydellisesti köynnöshortensiaan ja vastahankittu helmipihlaja kasvaa kiven oikealla puolella, vaikkei kuvasta juuri erotukaan.
Tässä laajemmassa kuvakulmassa näkyy, miten kaunis pihlaja on juuri nyt kantaessaan marjaterttujaan. Lehvästö muodostaa katon istuinryhmän ylle ja tämä onkin koko puutarhan rauhoittavin paikka. Istuja näkee pelloille avautuvan maiseman ja olo on turvallinen, kun taustalla on iso kivi ja yllä vihreä katto.
Yksi pallohortensia kukkii myös istuinryhmän kupeessa ja kiveä pitkin olen ohjannut rautalankoja apuna käyttäen tuoksuköynnöskuusaman kasvamaan.
Syksyyn kääntyvä puutarha on lähes yhtä ihana kuin keväinenkin. Nautin kun saan siistiä puutarhaa ja suunnitella toimivampia kasviyhdistelmiä sekä tehdä valmisteluja jo tulevaa kevättä varten. Ja syksyhän on vasta alussa, aikaa on vielä vaikka mihin!
↧
MIELENPIRISTYSTÄ
Puoleen hintaan löytynyt perhoshotelli on tämän illan piristäjä. Köröttelin alkuillasta kaupunkiin mielenpiristysreissulle ja hain vielä kolmannen satsin 'Palace Purple' purppurakeijunkukkia ja sen tarhavarjohiipan. Sipuleitakin löysin: talventähtiä sekä pienikukkaisia 'Baby Moon' ja 'Minnow' narsisseja. Talventähden sipulit laitoin heti veteen likoamaan huomista istutusta varten, ne kun kuivuvat hyvin herkästi.
Puutarha on taas voimanlähde arjen puristuksessa. Syyspuuhia olisi monenlaista, mutta tyydyn puutarhassa vietettyjen pientenkin arkihetkien voimaan. Ja pianhan on taas perjantai.
↧
ILTA-AURINGOSSA
Syksyisen ilta-auringon valo saa puutarhan hehkumaan eikä keskeneräisyyskään näytä hullummalta. Kesällä viritin kevyen kaaren kahdesta harjaterästangosta kasvihuoneen sisäänkäyntiin ja istutin toiselle puolelle tuoksuköynnöskuusaman ja toiselle 'John Davis' pilariruusun, joka kukkii hempeän vaaleanpunaisena, ei tosin enää.
Tämä alue on ollut työn alla jo pidemmän aikaa, en siis ole aktiivisesti yrittänyt tehdä sitä valmiiksi. Olen oppinut, että oikeat kasvit löytyvät vähitellen itsestään eli ei kannata turhaan yrittääkään istuttaa kaikkea kerralla. Osa ale-purppurakeijunkukista päätyi reunuskasveiksi sisäänkäynnin molemmille puolille, osa löysi paikkansa sammakkolammen reunalta ja vielä olisi muutama istutettavana. Sopiva kasvien toisto toimii puutarhassa ja purppurakeijunkukkien punainen hehku tekee kasvista oivallisen tähän tarkoitukseen.
Karhunvatukka 'Sonja' on kasvanut kesän aikana viivottimen pituisesta rangasta tällaiseksi puskaksi, mitähän tästä vielä seuraa! Sormet verillä virittelin oksia harjaterästukeen ja mietin, olisiko pehko pitänyt istuttaa toisaalle. Tässä se toisi luontevaa varjostusta kasvihuoneeseen ja itse 'Sonja' saisi lämpimällä seinustalla tarpeksi valoa ja lämpöä. Katsotaan mitä tästä seuraa.
Pieni kuvakulma vielä tänä kesän tehdylle sammakkolammelle, jossa siis asuu jo ihan oikea sammakko. Kasvien osalta altaan ympäristö ei ole vielä valmis, etenen tässäkin samalla hitaalla taktiikalla. Onneksi kaikkea ei tarvitse ostaa, jakamalla ja siirtelemällä omasta puutarhasta saa jo materiaalia vaikka kuinka. Etualan sakasankurjenmiekatkin siirtyivät metsäpuutarhan reunalta tähän ja istuvat uudelle paikalleen paljon luontevammin.
↧
↧
HORTENSIOITA JO TULEVA KASVUKAUSI MIELESSÄ

Viime syksynä ostin kokeilumielessä yhden raaskun jalohortensian ja talvetin sen varastossa. Keväällä hortensia lähti hienosti kasvuun ja nuppuja oli runsaasti, mutta kasvi sai siipeensä kannettuani sen liian aikaisin ulos. Kukintaa saikin odotella sitten pitkälle kesään. Nyt kuistilla kukkii näin värikkäästi.
Tänään ostin kaksi valkoista jalohortensiaa puoleen hintaan ja istutin ne kuparisoikkoon. Nämä pääsevät samalla tavalla talvehtimaan varastoon. Jos tykkää hortensioista ja omistaa talvetuspaikan, on tämä edullinen tapa varmistaa tulevien kesien ruukkuistutukset. Minulla on tapana hieman hurahtaa ja suunnittelen hakevani näitä vielä lisää. Pelargonikokoelman kuoltua varastoon mahtuisi nyt jotain muuta, olkoot ne siis hortensioita.
↧
LATHYRUS ODORATUS
↧
TARKKAAN KATSOMISEN TAITO
↧
MARKETTOJEN UUSI TULEMINEN
Vaikka syksy etenee, lämmin ja aurinkoinen sää innostaa tarttumaan kesän rippeisiin. Terassin ikkunalla marketat elävät uutta tulemista. Elokuussa ne näyttivät kaikkensa antaneilta, mutta reilulla leikkelyllä ja teholannoituksella sain herätettyä kukinnan uudelleen. Olen laiska kastelija ja lannoittaja, joten kesäkukat pakkaavat jäädä huonolle hoidolle. Lisäksi sesonkikukkien hankinta kirpaisee ja tuntuu tuhlaukselta, joten ruukuissa kasvaa pääasiassa vuodesta toiseen talvettamiani mehikasveja, muratteja, hortensioita ja muutamia pikkupuita. Mutta jos lämmintä riittää, saattavat nämä marketat ilakoida vielä tovin.
↧
↧
AURINGOSTA INNOSTUNUT
Eilen kaivoin Kauppilan sipulilähetyksen maahan. Lisää erilaisia narsisseja, joita toivon mukaan saan esitellä sitten ensi keväänä. Selkää oikoessa silmiin osui keväällä istuttamani 'Markham's Pink' kruunukärhön yksinäinen kukka. Tämä kärhö kukkii alkukesästä, mutta oli innostunut vielä syksyisestä auringosta.
↧
MY ANGEL
Pieni ihme kukkii muutoin jo riisuutuneessa puutarhassa. Viime kesänä istutin metsäpuutarhaan itselleni entuudestaan tuntemattoman 'My Angel' kärhön. Latinankielinen nimi on Clematis tangutica eli kyseessä on kiinankeltakärhö.
Kärhö kasvatti hentoja versoja kesän mittaan ja nyt se kukkiin aivan ihanasti. Tällaisten pienten ihmeiden äärellä on hyvä olla. Ei tule ähky eikä turtumus, vain onnellinen ja kiitollinen olo.
↧
TALLINNAN TERVEISET
Kuvaterveiset Tallinnasta. Syysloman tyngän matkakohteena eteläisen naapurimaan pääkaupunki, jossa olin käynyt kerran aikaisemmin vuonna 1993. Päivässä ei paljon ehtinyt, joten keskitimme voimamme vanhankaupungin keskiaikaisen tunnelman aistimiseen. Yllä oleva kuva on otettu Hellemannin tornista käsin, josta avautui idylli yli vanhankaupungin.
Minä kuljin, ihastelin ja jätin suosiolla kameran kanssa värkkäämisen isännälle. Senpä vuoksi kuvatarjonta onkin kooste komeita näkymiä, ei mitään piiperrystä ihastuttavista yksityiskohdista, joita oli kyllä tarjolla yltäkylläisesti. Sekä ylä- että alakuvassa näkyy Raatihuoneentori.
Turisteja oli liikkeellä miellyttävän vähän ja näimme useampia paikallisia päiväkoti- ja koululaisryhmiä opettajineen kaupungin kujilla.
Keskiaika huokui erityisesti Katariinankujalla. Harmiksemme osa nähtävyyksistä oli kiinni alkuviikosta, joten sisään emme kovin moneen paikkaan päässeet.
Puisto- ja puutarha-alueitakin olisi ollut tarjolla hieman keskustan ulkopuolella, mutta ne jäivät toiseen kertaan. Yksi ihastuttava Hellemannin tornista näkyvä yksityinen terassi oli pakko kuvata; mikä suloinen ulkoilmaolohuone keskellä historiallista kaupunkia jollakulla onnellisella onkaan! Ihastuin myös Tallinnan käsityötarjontaan ja tuoksuviin villakojuihin. Yhdestä löysin itselleni kauniit käsin neulotut pitsivillapolvisukat eikä hinta päätä huimannut. Muistaakseni Viro teki minuun vaikutuksen jo viime kerralla yli kaksikymmentävuotta sitten ja niin kävi tälläkin kertaa. Pakko palata jossain vaiheessa, ehkä puutarhamatkan merkeissä...
↧